Ruokahävikki auttaa ympäristöä ja lompakkoasi

Ruokahävikki auttaa ympäristöä ja lompakkoasi

Ruokahävikin vähentäminen on ehkä helpoin asia, minkä yksilönä voi tehdä edistääkseen ympäristön hyvinvointia ja luonnonvarojen käyttöä. Suomessa perheissä ja kotitalouksissa heitetään roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa. Yhtä henkeä kohden ruokaa heitetään turhaan pois yli 20 kiloa, lähes sadan euron arvosta.

Ruokahävikki tarkoittaa syötäväksi kelpaavaa mutta roskiin päätyvää ruokaa. Syitä ruokahävikille on mm. suunnittelemattomuus, kokkaustaitojen heikkous tai laiskuus. Toisinaan ihmiset eivät tunnista parasta ennen -päivämäärän ja viimeinen käyttöpäivä -päivämäärän eroa, vaan heittävät ruuat roskiin. On kuitenkin monia helppoja tapoa muuttaa omia tottumuksia ja vähentää ruokahävikkiä.

Suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Kun viikon ruokalistan ja kaupassa käynnit suunnittelee ennalta, ei mukaan tartu esimerkiksi valmisruokaa silloin, kun kotona odottaisi päiväysvanha kanapaketti, josta voisi valmistaa pastakastikkeen. Kuten vanha sanonta kuuluu, kauppaan ei kannata lähteä nälkäisenä. Ennen kauppareissua voi syödä nopean välipalan, esimerkiksi banaani ja pähkinöitä tai nuudeleita,jos on tehokas vedenkeitin. Kylläisenä on helpompi pysyä suunnitelmassa eikä herkkuja tartu mukaan ostoskärryyn.

Laiskuus ja viitseliäisyys kulkevat käsi kädessä. On pysyttävä tiukkana mielitekojen kanssa, ja pysyttävä suunnitelmassa, vaikka kuinka sushihammasta kolottaisi. Tee sushin sijaan suunnittelemasi papupata ja hyödynnä jääkaapin perälle unohtunut porkkanapussi papupadassa. Arjen tähteiden syöminen tuntuu luksukselta, kun ne syö iittala lautaselta ja kattaa pöydän kauniisti.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että tuotteiden päivämäärien sijaan kannattaa luottaa omiin aisteihin: silmäile, kosketa ja haistele tuotteita, aistimme kyllä kertovat, jos ruoka on mennyt jo pilalle.